Tyynin leikkauksen jälkeen piti vahtia ettei se nuole tikkejä. Tikit olivat ikävä kyllä esim. takajalassa, eli niihin ylsi helposti. Sattumoisin löysin Humpalle naapurin lahjoittaman sadepuvun, joka toimi oivana apuna nuolemisen estämisessä. Se ei kuitenkaan yksin riittänyt, joten hankimme puhallettavan kaulurin. Muovikauluri olisi tietty toiminut, mutta en jaksa katsella ovenkarmeihin tulevia jälkiä, kun koira törmäilee niihin kauluri päässään.
Nyt tikit ovat muisto vain ja Tyyni vapaa juoksemaan vapaammin lenkeillä. Silti välillä voi hieman rauhoittua, etenkin kun kadun varrella näin kannustetaan tekemään ja tarjotaan tuolikin.
